Kunnon ruokaa riittävästi

Kunnon ruokaa, riittävästi,
laittaa meille matkaajille
oma kokki, reitin varsi,
Loppi ja sen Niittuwilla,
nuori miesi tai emäntä.
Pitopöytä paikallansa
aina vatsan kurniessa
myöskin Rengon rintamailla
kera posliinipinojen,
tuhannen eto tavaran.
Hyvän ilmasen ajalla
matka jatkui joutuisasti
Eliaksen askelissa,
pahalla apuna auto.
Houkutti Kerava-viitta:
Kääntyös kotia kohti;
Suuntaa Väinömö ei vaihda
yhden viittasen takia,
vielä askel lain ei paina.

Högfors Karkkila Hyvinge

Högfors-Karkkila-Hyvinge
ratapohja houkutteli,
maanitteli matkalaista,
Lopen maille linkkaajia.
Poissa loisti Pikku-pässi,
vanha vetreä veturi,
tallessa oli komea

satelliittimaa-asema,
OoPee Heinosen hedelmä.
Jättimäinen lehmälauma
hämmästeli pystyhänninl
reippaanlaista retkuetta.
Lopen Uupuneet -porukka
oli vastassa vasiten
meitä kelpo matkaajia.

Kumpi suunta sukkelampi?

Kumpi suunta sukkelampi
Karkkila tahi Pusula?
Karkkilan minä valitsin.
Tienviittakin sen todisti,
ainakin vähän yritti:
Kiitti, nyt tää mulle riitti!
Karkkilan eto porukka
soitteli ukuleleä
kunniaksi kulkijoitten
iltaisen palan lisäksi.

Jospa tietäisi Elias!

Jospa tietäisi Elias, 
poies poikaset hakisi: 
Konsa kuljin Uhtualle, 
tukenani, turvanani 
ei ollut autoa minulla, 
eikä alla asfalttia, 
GeePeeäSsä loisti poissa. 
Jos mä eksyin, syy minussa. 
Pusulassa en mä saanut 
lain suukkoa, en pusua! 
jälkikirjoitus kipakka: 

• Ilman jäi myös Väinämöinen, 

Kalevi Keravalainen!

Tänään täällä Sammatissa

Tänään täällä Sammatissa
alkoi meille matkaajille

kunnon kulttuuripläjäys.
Oli ruokaa riittävästi,
makuakin mainiosti.
Risto Piekka ja avain
unet oivat annosteli
Eliaksen  naapurissa
vanhan torpan tuntumassa.

Huhhuh!'

Kohta se alkaa!